Jalustakokeiluja

Yllä Orionin suuri kaasusumu kuvattuna kameraoptiikalla ja 150mm polttovälillä. Päivitin kaukoputkeni jouluna kun ostin Ursasta Skymax 127:n GoTo jalustalla. 20. tammikuuta sattui sopiva ilta ja kävin testaamassa jalustan toimivuutta kuvauksessa ilman kaukoputken apua. Pakkasta oli -20 ja lentokentällä sormet meinasivat ihan oikeasti jäätyä. Otin kuitenkin koemielessä seitsemän kuvaa, joista osan Orionista ja osan Seulasista. Sen lyhyen aikaa jonka kuvasin, toimi jalusta moitteetta ja seuranta riitti kuvaamiseen alle minuutin valotuksilla hyvin. Oikeastaan halusin nähdä missä vaiheessa kuvakentän kiertyminen tulee häiritseväksi, mutta pisin valotukseni 59s ei riittänyt tuomaan ongelmaa vielä selvästi esiin. Kuvausharjoituksia on tarkoitus jatkaa jahka säät sallivat ja aikaa riittää. Kaukoputkeakin toki aion kuvaamiseen kokeilla, mutta pääasiassa suunnittelen keskittyväni kameraoptiikalla harjoitteluun. Tamronin 90mm f2.8 makron toimivuutta ainakin pitää testata ja samoin pidempiä polttovälejä Sigman ja Nikkorin kanssa.
Kuvagalleriassa on lisää kokeiluja.
 

Timo Rasimus

Vuosikokous Amarillossa

Vuosikokouksesta saadaan tälle palstalle tuore raportti. Kokouksessa päivitettävät asiakirjat löytyvät sivulta 'Pöytäkirjat ja toimintasuunnitelmat'. Vuosikokoukseen saapui neljä henkilöä ja hieman myöhästyneenä viides. Asiat tuli käsitellyksi ennen klo kahdeksaa.

Vuosikokous 2014

Tähtitieteellinen yhdistys Polaris ry:n vuosikokous pidetään perjantaina 31.1.2014 klo 19.00. Paikka on tuttuun tapaan ravintola Amarillo, Uudenmaankatu 4-6, Hyvinkää. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään tulevan vuoden toimintaa.

Polaris ry:n hallitus

Vuosikokouksen esityslista

1. Kokouksen avaus ja laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
2. Esityslistan hyväksyminen
3. Kokouksen puheenjohtajan valinta
4. Kokouksen sihteerin valinta
5. Kokouksen pöytäkirjantarkastajien valinta
6. Toimintakertomus kuluneelta kaudelta
7. Tilikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto
8. Tilinpäätöksen vahvistaminen
9. Tili- ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle
10. Toimintasuunnitelma tulevalle kaudelle
11. Talousarvio ja jäsenmaksun suuruus
12. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, sihteerin ja muiden hallituksen jäsenten valinta
13. Toiminnantarkastajien valinta
14. Muut esille tulevat asiat
15. Kokouksen päättäminen

Osittainen kuunpimennys 25.4.2013

Katselin illan mittaan, että sää alkoi kirkastua. Päivällähän oli paikoitellen melko pilvistä ja olin jo hieman epäillyt kuunpimennyksen näkymistä. Tarkistin Ursan sivuilta tähtikartasta kuun nousuajankohdan ja totesin, että alkuvaiheessa kuu on hyvin matalalla. Näin ollen lähdin liikenteeseen vasta noin klo 21:45. Ajoin ensin Jokelantien varteen meluvallien päähän, jossa on aikoinaan havainnoitiin Merkuriusta. Kyseisestä paikasta kuu näkyi puiden välistä välttävästi ja otin muutaman kuvan, jossa kuuta vasten näkyy varjokuvana edessä olevan puun oksia. Kello 21:57 alkoi ottamissani kuvissa aavistaa pimennyksen alun ja kello 22:00 se oli jo selkeä. Paljain silmin pimennystä ei vielä juurikaan erottanut. Havaintopaikka oli kuitenkin sellainen, että hetken päästä kuu olisi hävinnyt täysin puiden taakse, joten päätin vaihtaa paikkaa. Ajoin ensin Kittelänkoskelle, mutta totesin, että kuun suunta oli sellainen, ettei pimennystä pääse sieltä kuvaamaan. Jatkoin sitten Kitteläntietä eteenpäin Hyvinkäänkylän koulun kohdalle, jonka parkkipaikkaa vastapäätä lähtee pellolle pieni hiekkatie. Laitoin auton parkkiin hiekkatien päähän ja kävelin jalustan kanssa sen verran tietä eteenpäin, etteivät ohi ajavat autot enää pahemmin häirinneet. Kuu näkyi mukavan korkealla ja varsinkin alkuvaiheessa taivas oli täysin kirkas. Pilviä alkoi ilmestyä hieman ennen syvintä vaihetta, mutta itse pimennyksen havainnointia ne eivät haitanneet. Kuvasin Nikkorin 55-300:lla ja Sigman 150 - 500:lla. Samoin alkuvaihetta kuvasin ikivanhalla Seimarin 500mm manuaalisella objektiivilla. Sigmassa ja Seimarissa käytin molemmissa myös 1.4x telejatketta.  Luovuin siitä, jotta sain automaattitarkennuksen toimimaan luotettavammin Sigmassa.

Olin ajatellut alunperin ottaa myös maisemallisia kuvia kuunpimennyksestä, mutta aika vähiin ne jäivät, sillä alkuperäinen ajatukseni oli etsiä paikka, jossa kuu heijastuisi edessä olevasta vedestä. Sellaista en keksinyt tähän hätään. Olin miettinyt Kytäjälle johtavan tien varressa olevia tulvapeltoja joutsenineen, mutta päivällä tehty tiedustelureissu osoitti, että parkkipaikkoja riittävän läheltä tulvivia peltoja ei olisi löytynyt. Tyydyin sitten ottamaan muutaman maisemakuvan Hyvinkäänkylässä. Kuu niissä toki on pahasti ylivalottunut.

Pimennyksen edetessä sen pystyi havaitsemaan aika hyvin myös paljaalla silmällä. Kovin kummoinenhan tuo ei ollut. Maan varjo vain hipoi kuun pohjoisreunaa. Kuviin pimennys tarttui kuitenkin hyvin. Epäilen, että moni sellainen, joka ei pimennyksestä tiennyt, ei sitä välttämättä olisi huomannut, vaikka olisi kuun suuntaan katsonutkin.

Kuvasin pimennystä kello 23:03 asti, jonka jälkeen otin vielä muutaman maisemakuvan, ja suuntasin vielä kuvaamaan Kittelän sillalle Vantaasta heijastuvaa yömaisemaa tähtineen. Olin ajatellut siellä kuvata vielä kuuta, mutta se oli yhä metsän takana. Muutaman kuvan otin silti kuun luomista valoista joen pinnalla.

Kokonaisuudessaan tuo oli aika miellyttävä havaintoreissu. Kosteutta oli, mutta tähdet näkyivät, pimennys näkyi, eikä huhtikuinen yö ollut enää kylmä, joten mikäpä siellä oli kuvatessa. Kuvia tuli otettua noin 120 kappaletta. Suurin osa yllättäen onnistui. Vaihtelin sekä ISO-arvoa, valotusaikaa, että objektiiveja, jotta onnistumisen mahdollisuudet olisivat mahdollisimman suuret. Olin tulokseen tyytyväinen. Luonnollisesti kuvissa on paljon toistoa, mutta 21:53 - 23:03 väliltä pimennyksen eteneminen tuli dokumentoitua aika kattavasti.

Timo Rasimus

Revontulet 17.3.2013

Seuraavana iltana näkyi koko maassa upeat revontulet, joita myös Polariksen piirissä havaittiin. Sami kirjoittaa: "Huippu oli näköjään klo 20-20.15. Nurmijärven arvo pomppasi huimaan 577. Silloin olisi näkynyt taivaalla myös punaista. Lähdin autolla noin 20.25 ja jo matkalla Ahdenkallioon näkyi todella kirkas vihreä rintama pohjoisessa. Satunnaiset autoilijat pysähtyivät tien varteen katsomaan niitä. 20.45 jälkeen näkymät heikkenivät aika nopeasti."

Timo Rasimus otti samaan aikaan revontulista kuvia Hyvinkään lentokentällä.  Näistä on kaksi esimerkkiä yllä. Timo kertoo: "Lähdin liikkeelle noin kymmenessä minuutissa siitä kun sain Samin tekstarin. Ajoin ensin Kytäjän suuntaan, mutta se oli virhe, koska siellä katuvalot kerrankin paloivat. Siitä sitten lentokentälle, jossa kuvasin toista tuntia. Loppuvaiheessa maltoin jopa alkaa katselemaan kuviin elementtejä kohdalleen, kuten rakennuksia jne. Oli kyllä aika komea elämys."

Lisää revontulikuvia on nähtävissä täällä. 

Komeetta PanSTARRS lauantaina 16.3

Kamerassa näkyi saapuvia autoja jo ennen klo 19. Näkyvyys ei voisi olla paljon parempi. Kuu tietenkin haittaa. Lämpötila klo 18.50 on -5,5 astetta. Komeetta näkyi hyvin ja siitä saatiin kuvia. Kuvia on lisää kuvagalleriassa.

Tähtinäytännössä komeetta PanSTARRS

Kevät on ollut kylmä, mutta tähtien katsomiseen muuten harvinaisen hyvä. Nyt maaliskuussa on nähtävissä komeetta PanSTARRS. Yllä on Australiassa otettu kuva komeetasta, joka on nähtävissä länsitaivaalla auringon laskun jälkeen. Komeetta on himmenemässä, mutta myös nousemassa korkeammalle, mikä helpottaa havaitsemista. Komeetasta on tietoa Ursan sivuilta ja Australiassa otettuja kuvia on nähtävissä täällä.
Polaris järjestää lauantaina 16.3 klo 19.30 tähtinäytännön lentokentän maastossa. Muita hyvin näkyviä kohteita on mm. Jupiter, joka näkyy hyvin pienelläkin kaukoputkella. Täältä näet näytäntöpaikan.
Näytäntöä on mahdollista seurata Hyvinkään Ilmailukerhon webkameran välityksellä.

Vuosikokous Amarillossa

Tässä jutussa seurataan kokouksen kulkua, jolloin sitä on mahdollista kommentoida. Myös kokouspaikalle kannattaa tuoda tietokone tai laite, jolla pääsee nettiin. Jostain syystä kaikki älypuhelimet eivät tunnu avaavan sivun uutta versiota. Kokous saatiin päätökseen klo 20 mennessä ja siirryttiin illallisen ja hyvien juomien pariin.

Vuosikokous 1.2.2013

Tähtitieteellinen yhdistys Polaris ry:n vuosikokous pidetään perjantaina 1.2.2013 klo 19.00. Paikka on ravintola Amarillo, Uudenmaankatu 4-6, Hyvinkää. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään tulevan vuoden toimintaa.

Polaris ry:n hallitus

Vuosikokouksen esityslista

1. Kokouksen avaus ja laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
2. Esityslistan hyväksyminen
3. Kokouksen puheenjohtajan valinta
4. Kokouksen sihteerin valinta
5. Kokouksen pöytäkirjantarkastajien valinta
6. Toimintakertomus kuluneelta kaudelta
7. Tilikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto
8. Tilinpäätöksen vahvistaminen
9. Tili- ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle
10. Toimintasuunnitelma tulevalle kaudelle
11. Talousarvio ja jäsenmaksun suuruus
12. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, sihteerin ja muiden hallituksen jäsenten valinta
13. Toiminnantarkastajien valinta
14. Muut esille tulevat asiat
15. Kokouksen päättäminen

Esitelmätilaisuus Hyvinkään kirjastossa 31. lokakuuta

Polariksen seuraava esitelmätilaisuus pidetään keskiviikkona 31.10.2012 klo 18.30 Hyvinkään kirjaston kokoustilassa nro 2. Esitelmän aihe on Mars-planeetta ja sen pitää Jukka Hongisto.

Mars on saanut nimensä roomalaiselta sodanjumalalta. Marsia on kautta aikojen nimitetty punaiseksi planeetaksi, sillä sen pintaa peittävät kivet ja maaperä sekä sitä ympäröivä kaasukehä ovat punaisen ja vaaleanpunaisen sävyisiä rautapitoisuutensa vuoksi. Marsin vuorokausi on suunnilleen yhtä pitkä kuin Maan vuorokausi, mutta vuosi on miltei 2 kertaa niin pitkä kuin Maassa. Marsin etäisyys maasta vaihtelee suuresti ja lähimmillään oppositiossa sen yksityiskohtia voi tarkastella pienelläkin kaukoputkella. Aikoinaan juuri Marsin radasta tehdyt tarkat havainnot johtivat Keplerin päättelemään, että rata on ellipsi.

Koska Mars on maankaltainen olosuhteiltaan on sitä siinä mielessä helpompi tutkia kuin esimerkiksi Venusta. Viime aikoina ovat planeetan tutkimus on ollut vilkasta. Veden läsnäolo on varmistettu, mutta elämän merkkejä ei näy.
Esitelmätilaisuudessa 31.10 kuullaan Mars-tutkimuksesta lisää.

 Kokouskutsu on ladattavissa täältä.

Venuksen ylikulku

Jo edellisen ylikulun havaintomatkan yhteydessä päätettiin, että myös seuraavan ylikulun yhteydessä järjestettäisiin havaintotapahtuma silloin mukana olleiden kesken.Ajatus lähteä seuraamaan ylikulkua Utsjoelle syntyi kevättalvella Ismo Suomen ja Kari Aution pohtiessa mahdollisia havaintopaikkoja ja todennäköisyyksiä havaintojen onnistumiselle. Itselleni tuli este osallistua suunniteltuun matkaan, mutta onneksi Ismo ja Kari pääsivät matkaan. Kari Autio asuu tällä hetkellä Oulunsalossa ja Ismo Suomi Hyvinkäällä.

Kari kirjoittaa matkasta seuraavasti:

” Totesin että äkkiäkös Oulunsalosta Utsjoelle pyyhkäisee. Kaukoputken kuljetuskin Hyvinkäältä järjestyi näppärästi. Varasin majoituksen Utsjoelta tutkittuani aikani karttaa ja todettua että sieltä pääsee tarvittaessa kaikkiin ilmansuuntiin jos sää paikanpäällä temppuilee. Tiistaiaamuna 5.6 lähdimme Oulunsalosta matkaan kohti Utsjokea. Tässä vaiheessa pilviennuste oli kokolailla synkkä. Perillä, noin iltakuudelta tilanne näytti kuitenkin hyvältä; aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Heitimme tavarat mökille ja lähdimme tutkimaan mahdollisia putken pystytyspaikkoja. Alun perin ajateltiin, ettei lähdetä kantamaan putkea kovin pitkälle, vaan paikka pitäisi löytää läheltä tietä. Pari paikkaa löytyikin pienellä varauksella, ettei aurinko jäisi tunturien taakse piiloon. Takaisin mökille ottamaan torkut että jaksaa yön valvoa Venusta seuraten. Lähdimme ajoissa kohti paremmaksi ajattelemaamme paikkaa, mutta perillä huomasimme tunturin huipun peittävän auringon suunnan. Ei muuta kuin toiselle etukäteen katsomallemme paikalle ja sama juttu, ylikulun alku peittyisi tunturin taakse. Tässä vaiheessa alkoi jo mietityttää, että näinköhän pitää ottaa putki kantoon ja kiivetä tunturin rinnettä ylös asti. Onneksi Ivalon suunnasta löytyi hyvä paikka ihan tien vierestä. Ensimmäiset kuvat nappasin hitsauslasin läpi ja kyllähän siellä Venus auringon edessä oli. Saimme putkenkin lopulta pystytettyä ja aika monta kohtuullisesti onnistunutta kuvaa, joissa erottui myös auringonpilkkuja. Autuutta ei kuitenkaan kestänyt kauaa, koska Norjan suunnasta työntyi pilvirintama auringon eteen. Niinpä pakkasimme havaintovälineet autoon ja lähdimme kohti Nuorgamia. Ajelimme Nuorgamiin asti pilvien alla ja näytti jo siltä, ettei tältä reissulta enempää heruisikaan. Koska enää ei ollut mitään menetettävissä, käänsimme auton keulan kohti Pulmankijärveä. Muutaman kilometrin ajon jälkeen alkoi kauempana näkyä valoisaa. Pilvilautassa oli kapea aukko josta aurinko näkyi hyvin. Putki taas pystyyn, joka tapahtui nyt nopeammin kuin edellisellä kerralla, ja havainnoimaan. Nyt meillä oli tuuria siinä mielessä, että aurinko ja aukko pilvissä liikkuivat samaan tahtiin ja pääsimme seuramaan ylikulkua vielä puolitoista tuntia, ennen kuin pilvet päättivät vetää verhot lopullisesti kiinni. Saimme yhteensä noin kolme tuntia seuranta-aikaa ja saatoimme olla tyytyväisiä näkemäämme. Saavuimme takaisin majapaikkaan aamukuudelta, eikä unta tarvinnut kauaa houkutella. Muutaman tunnin unen jälkeen kävimme vielä ’heittämässä’ reissun Norjan puolella, jäämeren rannalla. Maisemat ovat hieman erilaiset kuin pohjanmaan lakeuksilla . Torstaiaamuna lähdettiin kohti Oulunsaloa. ”

Ohessa poikien ottamia kuvia ylikulusta ja maisemista. Havaintokuvassa Ismo Suomi. Havaintovälineinä heillä oli Ursasta hankittu Venäläinen Newton peiliputki, ekvatoriaalisella jalustalla, sekä Canon/Nikon kompakti kameroita.

Seppo Tukiainen