Osittainen kuunpimennys 25.4.2013

Katselin illan mittaan, että sää alkoi kirkastua. Päivällähän oli paikoitellen melko pilvistä ja olin jo hieman epäillyt kuunpimennyksen näkymistä. Tarkistin Ursan sivuilta tähtikartasta kuun nousuajankohdan ja totesin, että alkuvaiheessa kuu on hyvin matalalla. Näin ollen lähdin liikenteeseen vasta noin klo 21:45. Ajoin ensin Jokelantien varteen meluvallien päähän, jossa on aikoinaan havainnoitiin Merkuriusta. Kyseisestä paikasta kuu näkyi puiden välistä välttävästi ja otin muutaman kuvan, jossa kuuta vasten näkyy varjokuvana edessä olevan puun oksia. Kello 21:57 alkoi ottamissani kuvissa aavistaa pimennyksen alun ja kello 22:00 se oli jo selkeä. Paljain silmin pimennystä ei vielä juurikaan erottanut. Havaintopaikka oli kuitenkin sellainen, että hetken päästä kuu olisi hävinnyt täysin puiden taakse, joten päätin vaihtaa paikkaa. Ajoin ensin Kittelänkoskelle, mutta totesin, että kuun suunta oli sellainen, ettei pimennystä pääse sieltä kuvaamaan. Jatkoin sitten Kitteläntietä eteenpäin Hyvinkäänkylän koulun kohdalle, jonka parkkipaikkaa vastapäätä lähtee pellolle pieni hiekkatie. Laitoin auton parkkiin hiekkatien päähän ja kävelin jalustan kanssa sen verran tietä eteenpäin, etteivät ohi ajavat autot enää pahemmin häirinneet. Kuu näkyi mukavan korkealla ja varsinkin alkuvaiheessa taivas oli täysin kirkas. Pilviä alkoi ilmestyä hieman ennen syvintä vaihetta, mutta itse pimennyksen havainnointia ne eivät haitanneet. Kuvasin Nikkorin 55-300:lla ja Sigman 150 - 500:lla. Samoin alkuvaihetta kuvasin ikivanhalla Seimarin 500mm manuaalisella objektiivilla. Sigmassa ja Seimarissa käytin molemmissa myös 1.4x telejatketta.  Luovuin siitä, jotta sain automaattitarkennuksen toimimaan luotettavammin Sigmassa.

Olin ajatellut alunperin ottaa myös maisemallisia kuvia kuunpimennyksestä, mutta aika vähiin ne jäivät, sillä alkuperäinen ajatukseni oli etsiä paikka, jossa kuu heijastuisi edessä olevasta vedestä. Sellaista en keksinyt tähän hätään. Olin miettinyt Kytäjälle johtavan tien varressa olevia tulvapeltoja joutsenineen, mutta päivällä tehty tiedustelureissu osoitti, että parkkipaikkoja riittävän läheltä tulvivia peltoja ei olisi löytynyt. Tyydyin sitten ottamaan muutaman maisemakuvan Hyvinkäänkylässä. Kuu niissä toki on pahasti ylivalottunut.

Pimennyksen edetessä sen pystyi havaitsemaan aika hyvin myös paljaalla silmällä. Kovin kummoinenhan tuo ei ollut. Maan varjo vain hipoi kuun pohjoisreunaa. Kuviin pimennys tarttui kuitenkin hyvin. Epäilen, että moni sellainen, joka ei pimennyksestä tiennyt, ei sitä välttämättä olisi huomannut, vaikka olisi kuun suuntaan katsonutkin.

Kuvasin pimennystä kello 23:03 asti, jonka jälkeen otin vielä muutaman maisemakuvan, ja suuntasin vielä kuvaamaan Kittelän sillalle Vantaasta heijastuvaa yömaisemaa tähtineen. Olin ajatellut siellä kuvata vielä kuuta, mutta se oli yhä metsän takana. Muutaman kuvan otin silti kuun luomista valoista joen pinnalla.

Kokonaisuudessaan tuo oli aika miellyttävä havaintoreissu. Kosteutta oli, mutta tähdet näkyivät, pimennys näkyi, eikä huhtikuinen yö ollut enää kylmä, joten mikäpä siellä oli kuvatessa. Kuvia tuli otettua noin 120 kappaletta. Suurin osa yllättäen onnistui. Vaihtelin sekä ISO-arvoa, valotusaikaa, että objektiiveja, jotta onnistumisen mahdollisuudet olisivat mahdollisimman suuret. Olin tulokseen tyytyväinen. Luonnollisesti kuvissa on paljon toistoa, mutta 21:53 - 23:03 väliltä pimennyksen eteneminen tuli dokumentoitua aika kattavasti.

Timo Rasimus