Esitelmätilaisuus Hyvinkään kirjastossa 31. lokakuuta

Polariksen seuraava esitelmätilaisuus pidetään keskiviikkona 31.10.2012 klo 18.30 Hyvinkään kirjaston kokoustilassa nro 2. Esitelmän aihe on Mars-planeetta ja sen pitää Jukka Hongisto.

Mars on saanut nimensä roomalaiselta sodanjumalalta. Marsia on kautta aikojen nimitetty punaiseksi planeetaksi, sillä sen pintaa peittävät kivet ja maaperä sekä sitä ympäröivä kaasukehä ovat punaisen ja vaaleanpunaisen sävyisiä rautapitoisuutensa vuoksi. Marsin vuorokausi on suunnilleen yhtä pitkä kuin Maan vuorokausi, mutta vuosi on miltei 2 kertaa niin pitkä kuin Maassa. Marsin etäisyys maasta vaihtelee suuresti ja lähimmillään oppositiossa sen yksityiskohtia voi tarkastella pienelläkin kaukoputkella. Aikoinaan juuri Marsin radasta tehdyt tarkat havainnot johtivat Keplerin päättelemään, että rata on ellipsi.

Koska Mars on maankaltainen olosuhteiltaan on sitä siinä mielessä helpompi tutkia kuin esimerkiksi Venusta. Viime aikoina ovat planeetan tutkimus on ollut vilkasta. Veden läsnäolo on varmistettu, mutta elämän merkkejä ei näy.
Esitelmätilaisuudessa 31.10 kuullaan Mars-tutkimuksesta lisää.

 Kokouskutsu on ladattavissa täältä.

Venuksen ylikulku

Jo edellisen ylikulun havaintomatkan yhteydessä päätettiin, että myös seuraavan ylikulun yhteydessä järjestettäisiin havaintotapahtuma silloin mukana olleiden kesken.Ajatus lähteä seuraamaan ylikulkua Utsjoelle syntyi kevättalvella Ismo Suomen ja Kari Aution pohtiessa mahdollisia havaintopaikkoja ja todennäköisyyksiä havaintojen onnistumiselle. Itselleni tuli este osallistua suunniteltuun matkaan, mutta onneksi Ismo ja Kari pääsivät matkaan. Kari Autio asuu tällä hetkellä Oulunsalossa ja Ismo Suomi Hyvinkäällä.

Kari kirjoittaa matkasta seuraavasti:

” Totesin että äkkiäkös Oulunsalosta Utsjoelle pyyhkäisee. Kaukoputken kuljetuskin Hyvinkäältä järjestyi näppärästi. Varasin majoituksen Utsjoelta tutkittuani aikani karttaa ja todettua että sieltä pääsee tarvittaessa kaikkiin ilmansuuntiin jos sää paikanpäällä temppuilee. Tiistaiaamuna 5.6 lähdimme Oulunsalosta matkaan kohti Utsjokea. Tässä vaiheessa pilviennuste oli kokolailla synkkä. Perillä, noin iltakuudelta tilanne näytti kuitenkin hyvältä; aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Heitimme tavarat mökille ja lähdimme tutkimaan mahdollisia putken pystytyspaikkoja. Alun perin ajateltiin, ettei lähdetä kantamaan putkea kovin pitkälle, vaan paikka pitäisi löytää läheltä tietä. Pari paikkaa löytyikin pienellä varauksella, ettei aurinko jäisi tunturien taakse piiloon. Takaisin mökille ottamaan torkut että jaksaa yön valvoa Venusta seuraten. Lähdimme ajoissa kohti paremmaksi ajattelemaamme paikkaa, mutta perillä huomasimme tunturin huipun peittävän auringon suunnan. Ei muuta kuin toiselle etukäteen katsomallemme paikalle ja sama juttu, ylikulun alku peittyisi tunturin taakse. Tässä vaiheessa alkoi jo mietityttää, että näinköhän pitää ottaa putki kantoon ja kiivetä tunturin rinnettä ylös asti. Onneksi Ivalon suunnasta löytyi hyvä paikka ihan tien vierestä. Ensimmäiset kuvat nappasin hitsauslasin läpi ja kyllähän siellä Venus auringon edessä oli. Saimme putkenkin lopulta pystytettyä ja aika monta kohtuullisesti onnistunutta kuvaa, joissa erottui myös auringonpilkkuja. Autuutta ei kuitenkaan kestänyt kauaa, koska Norjan suunnasta työntyi pilvirintama auringon eteen. Niinpä pakkasimme havaintovälineet autoon ja lähdimme kohti Nuorgamia. Ajelimme Nuorgamiin asti pilvien alla ja näytti jo siltä, ettei tältä reissulta enempää heruisikaan. Koska enää ei ollut mitään menetettävissä, käänsimme auton keulan kohti Pulmankijärveä. Muutaman kilometrin ajon jälkeen alkoi kauempana näkyä valoisaa. Pilvilautassa oli kapea aukko josta aurinko näkyi hyvin. Putki taas pystyyn, joka tapahtui nyt nopeammin kuin edellisellä kerralla, ja havainnoimaan. Nyt meillä oli tuuria siinä mielessä, että aurinko ja aukko pilvissä liikkuivat samaan tahtiin ja pääsimme seuramaan ylikulkua vielä puolitoista tuntia, ennen kuin pilvet päättivät vetää verhot lopullisesti kiinni. Saimme yhteensä noin kolme tuntia seuranta-aikaa ja saatoimme olla tyytyväisiä näkemäämme. Saavuimme takaisin majapaikkaan aamukuudelta, eikä unta tarvinnut kauaa houkutella. Muutaman tunnin unen jälkeen kävimme vielä ’heittämässä’ reissun Norjan puolella, jäämeren rannalla. Maisemat ovat hieman erilaiset kuin pohjanmaan lakeuksilla . Torstaiaamuna lähdettiin kohti Oulunsaloa. ”

Ohessa poikien ottamia kuvia ylikulusta ja maisemista. Havaintokuvassa Ismo Suomi. Havaintovälineinä heillä oli Ursasta hankittu Venäläinen Newton peiliputki, ekvatoriaalisella jalustalla, sekä Canon/Nikon kompakti kameroita.

Seppo Tukiainen

Venuksen ylikulku 6.6.2012

Venuksen ylikulku v. 2004

Venuksen ylikulku tapahtuu, kun Venus-planeetta kulkee radallaan suoraan Auringon ja Maan välistä. Ilmiö on samantapainen kuin auringonpimennys, mutta Venuksen etäisyyden takia tämä näkyy vain pienenä pisteenä Auringon päällä.
Venuksen ylikulku on harvinainen ilmiö, joka toistuu tietyn säännöllisyyden mukaan siten, että kaksi ylikulkua tapahtuu kahdeksan vuoden välein ja tällaisten parien välillä kuluu 121,5 tai 105,5 vuoden mittainen aika. Tietyn parin ylikulut tapahtuvat joko kesäkuun alkupäivinä (kuten 2004 ja 2012) tai joulukuun alkupäivinä (kuten 1874 ja 1882). Venuksen ylikulku on paljon harvinaisempi tapahtuma kuin Merkuriuksen.

Edellisen kerran Venus kulki Auringon yli 8. kesäkuuta 2004. Seuraava ylikulku tapahtuu vuonna 2117. Vuonna 2004 Polaris järjesti yleisönäytännön. Tänä vuonna tapahtuma on niin aikaisin, että liikkeelle saadaan vain aktiiviharrastajia.
Paras tapa on heijastaa kuva kaukoputken taakse. Objektiivin edessä voidaan käyttää himmentävää suodatinta. Aurinkoa ei saa missään tapauksessa katsoa suoraan ja suodattimien käytössä on hyvä turvautua asiantuntijoiden apuun.


Vuonna 2004 Polaris järjesti yleisönäytännön yhdessä Hyvinkään Sveitsin lukion kanssa. Alla tapahtumasta kaksi kuvaa. Ajankohta ja sää suosi silloin tapahtumaa ja katsojia kävi lähes sata.
(Lähde wikipedia)

Maya-kalenteri

Viime aikoina on ollut esillä maya-kalenteri. Kyseessä on mayojen ennen eurooppalaisten tuloa käyttämä kalenterijärjestelmä. Se koostuu itse asiassa kolmesta eri kalenterista, jotka ovat nimeltään pitkälasku, tzolkin ja haab. Tzolkinia vastaava järjestelmä tunnetaan kaikilta Keski-Amerikan kansoilta, ja useimmille myös 52-vuotinen kalenterikierros on tärkeä. Asteekkien kalenteri on lähes sama kuin mayakalenteri, ja lähinnä päivien ja jaksojen nimitykset poikkeavat.

Pitkälasku on yksinkertaisesti päivälaskuri, jota kasvatetaan yhdellä joka vuorokausi. Laskuri koostuu viidestä luvusta, jotka ovat välillä 0–19 (paitsi uinal, joka on välillä 0–17). Yksiköt ovat pienimmästä suurimpaan seuraavasti:

1.     Kin - vuorokausi.
2.     Uinal - 20 vuorokauden jakso.
3.     Tun - 18 uinalin eli 360 vuorokauden jakso. (melkein 1 vuosi juliaanisen kalenterin mukaan)
4.     Katun - 20 tunin eli vajaan 20 vuoden jakso.
5.     Baktun - 20 katunin eli noin 395 vuoden jakso.

Tzolkin- ja haab-päiväykset voi laskea suhteellisen helposti pitkälaskupäiväyksen perusteella.

Pitkälaskun alkuajankohta (päivä 0.0.0.0.0 tai 13.0.0.0.0) on elokuun 11. tai 13. päivä vuonna 3114 eaa. Pitkälaskun täysi kierros koostuu kolmestatoista baktunista, joten sen loppupäiväksi voidaan laskea joulukuun 21. tai 23. päivä vuonna 2012. Joulukuun 21. päivä on myös talvipäivänseisaus. Sen jälkeen alkaa uusi pitkänlaskun kierros.

Haab-kalenteri perustuu 365 päivän mittaiseen kierrokseen, joka koostuu kahdeksastatoista 20-päiväisestä "kuukaudesta" ja niiden jälkeisestä viisipäiväisestä wayeb-ajasta. "Kuukausiin" viitataan nimillä, jotka ovat pop, uo, zip, zotz, tzec, xul, yaxkin, mol, chen, yax, zac, ceh, mac, kankin, muan, pax, kayab ja cumku. Päiviin viitataan numeroilla, jotka alkavat nollasta ja päättyvät 19:een, joskin osa piti "nollapäivää" edellisen "kuukauden" kahdentenakymmenentenä päivänä.

Tzolkin perustuu kahteen rinnakkaiseen jaksoon, joiden pituudet ovat 13 ja 20 päivää. 13 päivän jaksoon viitataan numeroilla 1–13, ja 20 päivän jaksoon nimillä, jotka ovat järjestyksessä imix, ik, akbal, kan, chicchan, cimi, manik, lamat, muluc, oc, chuen, eb, ben, ix, men, cib, caban, etznab, caunac, ahau. Tzolkin-jakson ensimmäinen päivä on 1 imix, jota seuraavat päivät ovat 2 ik, 3 akbal, 4 kan jne. Tzolkin-kierros kahden 1 imix -päivän välillä kestää 260 vuorokautta, minkä aikana jokainen numero ehtii yhdistyä jokaiseen nimeen.

Kalenterikierros on haabin ja tzolkinin yhteiskierros, jonka kesto on 52 haab-vuotta. Tänä aikana jokainen mahdollinen haab-päivä ehtii yhdistyä jokaiseen mahdolliseen tzolkin-päivään.

Myytti maailmanlopusta 2012
Varsinkin New age -ajattelussa pitkänlaskun kierroksen päättymistä 2012 pidetään maailmanlopun ajankohtana. Mayakalenterin mukaan sen jälkeen alkaa kuitenkin uusi pitkänlaskun kierros. Mayojen ainoa tunnettu viittaus maailmanloppuun löytyy Dresdenin koodeksina tunnetusta käsikirjoituksesta. Se mainitsee myös ajankohdan "5Eb", jolloin vedenpaisumus tuhoaisi maailman. Tutkijoilla ei kuitenkaan ole käsitystä, mihin ajankohtaan tällä viitataan.

(lähde wikipedia)

Vuosikokous

Polariksen vuosikokous pidettiin perjantaina 30.1.2012 ravintola Amarillossa, josta on jo muodostunut perinteinen kokoontumispaikka. Läsnä oli kuusi henkilöä ja alun kännykkävertailujen jälkeen saatiin kokouksen asialista ripeästi käytyä läpi. Pöytäkirja löytyy asianomaisesta kohdasta (valikko oikealla) ja muut asiakirjat on julkaistu alla blogissa. Googledocs näyttää tekevän pdf-muotoisesta dokumentista kaksi versiota, parempi tallennusuoto saattaisi olla doc tai vastaava. Tämä kokous oli ensimmäinen, jossa tallennettiin kokouksen aikana jotain suoraan nettisivulle.

Kokouksen virallisen osuuden jälkeen käytiin vilkas keskustelu ajankohtaisista asioista.

Toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Yhdistyksen toiminta koostuu kokouksista ja havaintotoiminnasta. Omistamaansa kaukoputkea yhdistys käyttää mm. yleisten tähtinäytäntöjen järjestämiseen. Näytäntöjä pyritään järjestämään vuosittain. Jos taivaalla on jotain ajankohtaista, kuten uusia pyrstötähtiä, pyritään tilanteeseen reagoimaan heti.

Kokouksissa pidetään yleistajuisia esitelmiä ja ne järjestetään yhteistyössä Hyvinkään kirjaston kanssa. Yhteistyötä jatketaan myös Kansalaisopiston ja Hyvinkään Sveitsin lukion kanssa.

Yhdistys pyrkii terävöittämään toimintaansa mm. kotisivujensa avulla. Blogi-tyyppinen ratkaisu mahdollistaa interaktiivisen ja reaaliaikaisen keskustelun. Tiedotustoiminta pidetään entisellä tasolla ja Aamupostiin toimitetaan julkaisuaineistoa.

POLARIS ry:n TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011

Yhdistyksen toiminnan rungon ovat muodostaneet havainto- ja koulutustoiminta.

Tilaisuuksia on järjestetty seuraavasti:

28.1. Vuosikokous ravintola Amarillossa . Läsnä viisi henkilöä.

31.3. Esitelmä Hyvinkään kirjastossa aiheesta ” Auringon toiminta ja revontulet ”. Esitelmöitsijänä Jukka Hongisto. Läsnä viisi henkilöä.

3.11. Kokous Hyvinkään kirjastossa . Aiheena Polariksen verkkosivujen viimeistely ja avajaiset. Läsnä neljä henkilöä.

Tammikuussa jäsenistö havaitsi osittaista auringonpimennystä eri puolilla eteläistä Suomea ja elokuussa kohteena oli Perseidien tähdenlentoparven maksimi.

Perustajajäsenemme Jarmo Lamminen kuoli 24.1.2011. Polaris kunnioitti Jarmon muistoa hautajaisissa adressin ja delegaation muodossa.

Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden lopussa 24 . Puheenjohtajana on toiminut Seppo Tukiainen, varapuheenjohtajana Santeri Velin, sihteerinä Timo Siikonen ja muina hallituksen jäseninä Sami Virtanen ja Jukka Hongisto. Hallitus on kokoontunut tarvittaessa. Toiminnantarkastajina ovat toimineet Timo Tapaninen ja Hannu Heikka sekä varatoiminnantarkastajana Ismo Suomi.

Hyvinkäällä, 22.1.2012

Polaris ry:n hallitus.

Polariksen vuosikokous 2012

Tähtitieteellinen yhdistys Polaris ry:n vuosikokous pidetään perjantaina 27.1.2012 klo 19.00. Paikka on ravintola Amarillo, Uudenmaankatu 4-6, Hyvinkää. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään tulevan vuoden toimintaa.

Polaris ry:n hallitus

Vuosikokouksen esityslista

1. Kokouksen avaus ja laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
2. Esityslistan hyväksyminen
3. Kokouksen puheenjohtajan valinta
4. Kokouksen sihteerin valinta
5. Kokouksen pöytäkirjantarkastajien valinta
6. Toimintakertomus kuluneelta kaudelta
7. Tilikertomus ja toiminantarkastajien lausunto
8. Tilinpäätöksen vahvistaminen
9. Tili- ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle
10. Toimintasuunnitelma tulevalle kaudelle
11. Talousarvio ja jäsenmaksun suuruus
12. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, sihteerin ja muiden hallituksen jäsenten valinta
13. Toiminnantarkastajien valinta
14. Muut esille tulevat asiat
15. Kokouksen päättäminen

Tulipalloja taivaalla

Olen itse nähnyt tulipallon kerran joskus 1960-luvun loppupuolella tai ainakin tulkitsin ilmiön sellaiseksi. Sen jälkeen en ole niitä nähnyt, joten mistään kovin yleisestä asiasta ei ole kysymys. Äskettäin 3.1.2012 Mikkelin Ursan jäsenet Aki Taavitsainen ja Jani Lauanne saivat kuvattua  näyttävän tulipallon. Palava kappale näkyi poikkeuksellisen pitkälle, koska sen lentorata oli lähellä maata ja se oli harvinaisen kookas. Yleensä ilmakehään lentävät kappaleet ovat huomattavasti pienempiä.
Tiistai-iltana nähty tulipallo oli yhdestä syystä erittäin harvinainen. Iltalehden mukaan hajotessa kappaleesta kuului yliäänipamaus, joka on ukkosen jyrinää muistuttava ääni. Yliäänipamaus ei liity suoraan kappaleen hajoamiseen, vaan aiheutuu siitä, että äänen nopeuden ylittävä mikä tahansa  esine lentää ilmakehässä. Tällöin kappaleen eteen syntyy paineaalto, joka kuullaan pamauksena, kun se saapuu maan pinnalle. Ilmiötä voi verrata veneen tai laivan keula-aaltoon. Paineaalto seuraa kappaletta niin kauan kun sen nopeus on suurempi kuin äänen nopeus. Se ei aiheudu äkillisesti siitä, että nopeus kiihtyy yli Machin luvun 1 ('äänivalli' ylitetään) eikä siitä, että  'kappale saapuu ilmakehään'. Aalto on olemassa myös ilmakehän yläosissa, mutta koska paineen nousu riippuu nopeuden lisäksi myös tiheydestä, se on siellä heikko.
Nyt havaittua tulipalloa on selostettu mm. Lahden Ursan toimesta Ylen sivuilla.

Myös Timo Leponiemi on havainnut tulipallon 2.12.2011, siitä on kuvaus: http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/558